Romantiikan ajan kauhukirjallisuus

Lukion äidinkielen viidennellä kurssilla meille annettiin tehtäväksi lukea kaksi kaunokirjallisuuteen kuuluvaa teosta joltakin tietyltä aikakaudelta. Luin Edgar Allan Poen kirjoittaman kirjan Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia ja Mary Shelleyn kirjan Frankenstein.

Molemmat kirjailijoista ovat tunnettuja romantiikan ajan kirjailijoita. Mary Wollstonecraft Shelley, omaa sukua Godwin, on romantiikan ajalta tunnettu englantilainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten teoksesta Frankenstein, mikä ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1973 Paavo Lehtosen suomentamana. Muuta Mary Shelleyn tuotantoa on esimerkiksi Falkner, Lodore ja Mathilda.

Edgar Allan Poe on Mary Shelleyn tapaan myös tunnettu romantiikan ajan kirjailija ja runoilija, mutta hän on kotoisin Yhdysvalloista. Edgar tunnetaan kiintymyksestä outoon ja yliluonnolliseen maailmaan ja tämä käy hyvin ilmi hänen teoksissaan (esimerkiksi lukemassani Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia -kirjassa). Edgar Allan Poen tuotannolle tyypillistä on se, että tuotanto on ollut esikuvana monille rikos- ja tieteiskirjailijoille.

Mary Shelleyn kirjoittamassa kirjassa päähenkilöitä on kaksi. Toinen päähenkilöistä on hirviö, joka usein nimetään Frankensteinin hirviöksi, mutta ei oikeasti ole Frankensteinin hirviö, vaan seikkailee kirjassa nimettömänä. Hirviön lisäksi kirjassa esiintyy itse Victor Frankenstein, joka on luonut tämän kyseisen yliluonnollisen nimettömänä pysyvän hirviön.

Edgar Allan Poen kirjassa Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia on useampi eri tarina ja jokaisessa tarinassa seikkailee eri henkilöt. Murhan ratkaisee tosin aina sama henkilö, mutta hän ei anna kuulua itsestään pahemmin ja jääkin usein pimentoon murhien ratkomisessa esittäessään vain omat tulkintansa ja selvittäessään johtolankojen avulla, miten murha on tapahtunut ja kuka on sen takana. Kirjassa seikkailee ohimennen kaikenlaisia henkilöitä ja joukkioita, toiset enemmän huomiota herättäviä ja toiset aivan tavallisia kaduntallaajia.

Frankensteinin juoni on yliluonnollinen, mikä tekeekin siitä tyypillisen romantiikan ajan romaanin. Tarina alkaa siitä, kun Robert purjehtii Pohjoisella jäämerellä ja huomaa ensin isokokoisen olion kauempana. Olio katoaa näkyvistä ja parin päivän jälkeen Robert huomaa ihmisen, joka on hyvin huonossa kunnossa. Ihminen paljastuu Victor Frankensteiniksi, joka on ajanut Pohjoisella jäämerellä ensin näkynyttä oliota takaa. Lautalla ollessaan Victor kertoo luomastaan hirviöstä, jota on jahdannut takaa. Victor on luonut yliluonnollisen hirviön osittain sen takia, että haluaisi nostaa tieteen uudelle tasolle, mutta osittain myös sen takia, että on aiemmin menettänyt äitinsä eikä halua enää menettää ketään. Hirviö kuitenkin karkaa ja palatessaan takaisin Victorin luo se on oppinut puhumaan ja lukemaan ja vaatii, että Victor tekee sille puolison. Victor Frankenstein luo sille puolisoa, mutta tuhoaa sen ja näin hirviö kostaa tappamalla Victor Frankensteinin morsiamen. Lopulta tarina päättyy siihen, että Victor Frankenstein kuolee lautalla ja hirviö löytää hänet sieltä kuolleena, se nähdään ajelehtimassa viimein jäälautalla kohtaloaan kohti.

Kirjassa Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia ei ole pelkästään yhtä juonta, vaan jokaisessa tarinassa on omanlaisensa juoni. Juoni kuitenkin koostuu siitä, että aluksi murhaa aletaan ratkomaan ja, kun tapahtumat on käyty läpi, aletaan miettimään kuka murhan takana voisi olla ja mietitään missä kaikki mahdolliset murhaajat ovat olleet kyseisellä hetkellä. Lopuksi voidaan todeta, että murha on ratkaistu, koska kaikkien selville saatujen johtolankojen avulla pystytään tehdä lopullinen päätös tapahtuneesta.

Pääasiallinen tapahtumapaikka kirjassa Frankenstein on Pohjoinen jäämeri, jossa Victor Frankenstein kertoo luomuksestaan. Pohjoisen jäämeren lisäksi tapahtumapaikkana toimii Sveitsi ja esimerkiksi Geneve, josta Frankenstein on kotoisin. Tyypillinen asia on luonto ja esimerkiksi juuri Pohjoinen jäämeri. Romantiikan aikakaudelle tyypillinen piirre on, että tapahtumat sijoittuvat luontoon ja esimerkiksi juuri merelle tai sen läheisyyteen. Tämä romantiikan ajalle tyypillinen piirre käy ilmi myös kirjassa Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, koska kaikissa murhissa seikkaillaan veden äärellä tai metsikössä.

Romantiikan ajalla teemalle tyypillistä on se, että tarina loppuu lopulta siihen, että kaikki asiat ovat niin hyvin kuin vain suinkin voivat. Näin käy myös molemmissa lukemissani teoksissa, kun murhat saadaan aina tarinan päätteeksi ratkaistua ja Victor Frankenstein kuolee ja hänen luomansa hirviö ajelehtii kohti omaa kohtaloaan.

Romantiikan ajalla romaani on ollut hallitseva osa kaunokirjallisuutta ja romaanit onkin ryhmitelty alalajeihin. Molemmat lukemistani kirjoista ryhmitellään tyyliltään kauhuun ja Frankenstein on tunnettu romantiikan ajan goottilainen romaani, jossa pääasiassa kuvataankin kauhua ja yliluonnollisuutta. Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia-kirjassa yliluonnollisuuden lisäksi kirjasta käy ilmi kirjailijan taipumus outouteen sekä rikosnovelleihin.